Perustukset valmistumassa

Nyt on talomme sisäpuolen hiekkatäytöt tehty sekä radonputkisto asennettu. Ulkopuolella sadevesiputkisto rännikaivoineen on paikoillaan, eristeet asennettu ja hiekalla peitetty.

Seuraavaksi maalaamme sokkelin Yki-sokkelimaalilla. Kun maalaamme ennen kehikon pystytystä, säästymme hirsien suojaamiselta.

Talon pohja

Terassi valetaan jo ennen hirsikehikkoa, jotta nurkkaan tuleva pilarin paikka on jo valmiina kun sen asennusaika on. Talon sisälattioiden valu on vasta kehikon kasauksen jälkeen, kunhan kaikki lattian alle tulevat putkistot on asennettu paikoilleen.

Terassi valua odottamassa

Autotallin lattiat valetaan tulevalla viikolla. Tallin lattiaan ei tule muita putkia kuin sähköjohdon suojaputki, joten tämän suhteen päästiin vähällä. Tallin lattiaan tulee hieman paksumpi betoniverkko kuin taloon. Myös valu on paksumpi (100 mm), jotta lattia kestää paremmin kuormitusta.

Lattian valu onkin viimeisiä vaiheita tällä erää tallin osalta. Ajoluiskat valetaan talon lattiavalun yhteydessä, mikäli ehdimme tekemään valumuotit ennen sitä.

Autotalli

Kontiolta saimme perjantaina tiedon, että talon hirsitoimitus saapuu torstain 5.9. aamuna.
Sään salliessa kehikon pystytys alkaa heti kun kuorma saadaan purettua.

Merikontti varastoksi

Ostimme rakennusaikaiseksi varastoksi käytetyn merikontin. Lyhyen mietinnän jälkeen päädyimme merikonttiin, sillä se on helppo, suhteellisen edullinen ja ennen kaikkea siirrettävä säilytystila työkaluille ja rakennustarvikkeille.

Kontin hankinta ei sujunut aivan mutkitta. Varasimme kesäkuun alkupäivinä edullisen vaihtolavakiskollisen kontin Etelä-Suomesta Nettikoneessa olleen ilmoituksen perusteella. Kaupoista sovittiin alkuviikosta ja kyyti saatiin järjesteltyä loppuviikoksi. Kun kontin noutamisen aika lähestyi, ei myyjään (yksityishenkilö) kuitenkaan saatu mitään kautta yhteyttä, mikä lie huijari ollut... Onneksi emme olleet maksaneet konttia etukäteen!

Ensimmäisen yrityksen kariuduttua aloimme katsella ja kartoittaa muita netistä löytyneitä vaihtoehtoja. Tarjontaa olikin paljon ja aikaa taisi vierähtää melkein kuukausi ennen kuin löytyi sopivan hintainen ja järkevän hakumatkan päässä oleva kontti Kouvolasta. Kyseessä oli kontteja välittävä yritys, jonka kautta asiat hoituivat niin kuin niiden kuuluukin hoitua. Tuttu autoilija pääsi hakemaan kontin, ja pian se olikin jo työmaallamme.

Kontti saapuu tontillemme.

Kontti paikallaan tontin laidassa. Kaunishan se ei ole, mutta toimiva kuitenkin!

Kontti saa palvella meitä rakennusvaiheen ajan, minkä jälkeen se saa puolestamme lähteä uusiin tehtäviin.

Pohjatyöt, antura ja sokkeli

Seuraavaksi vuorossa olikin sitten pohjatöiden aloittaminen. Tässä vaiheessa kuvioihin tuli urakoitsija, joka hoitaa perustusten tekemisen, hirsikehikon pystyttämisen sekä säältä suojaan -asennuksen. Talomme tulee tontin korkeimmalle kohdalle, joten toisesta päästä talon alta piti kaivaa noin metrin verran maata pois, mutta niitä maita onneksi pystyy käyttämään ulkopuolen täyttöihin myöhemmin. 

Kun pohja oli tasoitettu, rakennuksen alalle levitettiin suodatinkangas, jonka päälle paikallinen maansiirtoyrittäjä ajoi kapillaarikatkosepelin. Kun sepelikerros oli tiivistetty ja korko oikealla kohdalla, alkoi anturamuottien tekeminen sokkelin muuraukseen käytettävistä harkoista.

Terassin ja teknisen tilan puoleinen pääty.

Urakoitsija tekee meille yhtä aikaa myös autotallin perustukset,
vaikka autotallin hirsitoimitus tulee vasta kevättalvella.

Perjantaina iltapäivällä valetut anturat kuivuivat viikonlopun yli ja maanantaina alkoi sokkelin muuraus.

Laastisäkit odottavat  muuraria.
Nurkissa näkyy myös salaojakaivot.

Autotallin antura.

Sokkelin muurausta hidasti useampana päivänä kovat sateet. Työmiehethän eivät kyllä ole sokerista, mutta muurauslaasti kun ei tykkää liiasta kosteudesta... Muurauksen jälkeen sokkelin pinta on slammattu molemmin puolin siihen tarkoitetulla laastilla. Sokkelin alalaitaan ja anturan päälle on levitetty hitsattava bitumikermi ja sen päälle sokkelin kupeeseen patolevy. Myös sadevesiputket ovat paikoillaan.

Talo odottamassa sisätäyttöä

Autotalli-katos-varasto.

Tässä vaiheessa rakentamisemme on nyt. Seuraavaksi tulisi laittaa talliin eristeitä, minkä jälkeen on vuorossa rakennusten sisätäytöt, ulkopuolen eristeet ja ulkopuolen täytöt. Hirsiä odotellaan saapuviksi syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Ensimmäiset rakennustyöt - Sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät

Pintamaiden pois ottamisen jälkeen päästiinkin jo varsinaisiin rakennustöihin. Ensimmäiseksi piti saada sähköä tontille. Pohjois-Karjalan Sähkö oli luvannut toimittaa sähkön heinäkuun 17. päivään mennessä tien varteen tulevaan jakokaappiin, joten kaivoimme tontille menevän syöttökaapelin jo edellisellä viikolla.

Osan matkaa kaapeli kulkee metsässä

"Pihatie"

Suurin osa  kaapelikaivannosta tuli pihaan menevälle tielle, joten senkin takia kaapeli oli hyvä kaivaa ensimmäisenä, jotta saatiin sitten ajettua tielle kantava kerros mursketta:

Seuraavaksi kaivettiin putkia. Vesi- ja viemärirunkolinjat kulkevat vähän reilun sadan metrin päässä kulkevan kylätien varrella. Putkien kaivaminen vei paljon enemmän aikaa, kuin mitä sähkökaapelin kaivaminen, sillä kaivannon piti olla paljon syvempi ja leveämpi. Kaivutyöt tehtiin tässäkin ns. omalla kalustolla, mutta liitäntöjä runkoputkiin olivat tekemässä vesiosuuskunnan miehet ja kunnan teknisen osaston mies oli valvomassa kunnalliseen viemäriin liittämistä.

Parin metrin syvyinen kaivanto, vaikka tämä kuvakulma ei sitä oikein näytäkään.

Isompi on viemäri- ja pienempi vesirunkoputki.

Vesi-viemärikaivanto sekä talokohtainen pumppaamo.

Metsämaasta rakennuspaikaksi

Kun tonttikaupat oli tehty, alkoi tontilla heti tapahtua. Ihan ensimmäiseksi raivasimme rajalinjat auki. Eipähän jää epäselväksi, mistä rajat kulkevat. Sen jälkeen kaadoimme puut tulevan talon ja autotallin tienoilta sekä suunnitellulta piha-alueelta. Kaatamisen jälkeen puut luonnollisestikin piti karsia, pätkiä ja ajaa pinoihin. Puusavotassa riittikin työtä iltapuhteiden lisäksi useammaksin lauantaiksi.

Puusavotan alkua.

Karsittuna ja pätkittynä. 

Kuljetusta odottamassa.

Oksien polttaminen venyi ja venyi touko-kesäkuun vaihteessa olleen hellejakson vuoksi. Vielä metsäpalovaroituksen päättymisen jälkeenkin tontillamme oli kovin kuivaa, joten jouduimme odottelemaan vielä parin päivän rankkasateet ennen kuin pääsimme polttamaan oksia. Kun työt oli aloitettu hyvissä ajoin, ei odottaminen kuitenkaan ollut stressaavaa. Aikaa oli.

Tästä se alkoi, operaatio oksienpoltto.

Koska oksia oli paljon, koneellistimme hieman polttoprosessia: kasasimme ensin oksat traktorilla isoksi keoksi, josta sitten nostimme traktorin kourakuormaimella oksia vähitellen nuotioon. Näin saimme oksat parin pitkän illan aikana poltettua, vaikka niitä oli kohtalaisen paljon.

Kaunista, eikö?

Kun puut oli kaadettu ja ajettu pinoihin, alkoi kantojen ja pintamaiden poistaminen. Niissäkin riitti työtä ihan kiitettävästi. Saimme luvan ajaa kannot läheiselle kantojenkeräyspaikalle, joten niitä ei tarvinnut alkaa polttaa. Onneksi, sillä siinä se olisikin koko kesä ja vielä ensi talvikin mennyt! Pintamaita ajettiin pois kolmekymmentä traktrorin peräkärrillistä. Ajomatka ei ollut kuitenkaan pitkä, sillä lähellä asuva tuttavapariskunta otti niitä ilomielin vastaan maantäyttöaineeksi. Kun pintamaat oli kaikki ajettu, tonttimme näytti jo kovasti rakennuspaikalta.

Sehän alkaa näyttää jo rakennuspaikalta!

Tontin etsiminen oli pitkä prosessi

Etsimme tonttia enemmän tai vähemmän aktiivisesti lähes vuoden ajan. Kiinteistövälittäjillä ei ollut näillä seuduin oikein sopivia tontteja tarjolla, joten jouduimme etsimään tonttia itse. Aluksi kyselimme sopivia tontteja tuttavilta, sittemmin myös netti-ilmoituksen kautta. Sopivaa ei vain näinkään löytynyt: Ehdotetut tontit olivat sijainniltaan liian syrjässä, maastoltaan haastavia tai aivan liian kalliita.

Ajelimme syksyn ja talven mittaan ristiin rastiin kylää ja etsimme näin sijainniltaan ja muilta ominaisuuksiltaan meille sopivaa tonttia. Muutama varteenotettava ehdokas löytyikin ja otimme kunnasta selvää näiden alueiden maanomistajista. Tiedot saatuamme kyselimme maanomistajilta suoraan, olisivatko he halukkaita myymään maataan meille. Useampiakin halukkaita löytyi, mutta yksikin meille riitti. Teimme alustavan sopimuksen tonttikaupoista.

Lumien sulamisen jälkeen kävimme katsastamassa tonttiehdokasta muutamana iltana. Alue vaikutti edelleen hyvältä, sekä puustoltaan että maaperältään. Lisäplussaa toivat vesi- ja viemärilinjojen läheinen sijainti sekä hyvät bussiyhteydet kaupunkiin. Kun kunnasta oli vielä tarkistettu ettei alueelle rakentamiseen ole mitään kaavoituksellista estettä, uskaltauduimme tekemään tonttikaupat.

Tontillamme on (tai siis oli) runsas mäntypuusto.

Talomme nousee siis Pohjois-Karjalaan, maaseudun rauhaan. Vaikka maalle rakennetaankin, tärkeimmät palvelut ovat kuitenkin lähellä: Lähimpään kauppaan tulee matkaa 1 km, huoltoasemalle ja postiin 1,5 km, kyläkouluun 2 km. Pankki, terveyskeskus, kirjasto ym. palvelut löytyvät noin 10 km:n säteeltä. Lähimpään kaupunkiin hurauttaa 20 minuutissa autolla. Jos taas autoa ei ole käytössä, bussit kulkevat 1-2 tunnin välein 200 metrin päästä tulevasta talostamme.

Mielikuvista pohjapiirrokseen

Alussa oli unelma. Unelma omakotitalosta.

Vähitellen unelma muuttui suunnitteluksi. Mietimme mitä ominaisuuksia talolta haluaisimme. Selasimme talokirjoja ja talotehtaiden nettimallistoja. Kävimme läpi erilaisia pohjaratkaisuja. Mietimme lämmitysmuotoa, kerroslukua, materiaalivalintoja, rakennusajankohtaa, resurssejamme. Etsimme tonttia.

Ensimmäinen pohjapiirrosluonnos oli varsin vaatimaton ruutupaperiversio. Vähitellen pohjapiirros kuitenkin tarkentui ja siirtyi koneelle. Sitä muokattiin ja muokattiin, kierrettiin ja peilattiin. Se oli olevinaan monta kertaa jo hyvä, mutta aina vain uutta muokattavaa löytyi.

Keväällä huomasimme, että suunnittelemamme pohjaratkaisu muistutti jonkin verran Kontion Mestari-mallistosta löytämämme Rantala-mallin pohjakuvaa. Päädyimmekin sitten ottamaan Rantala C -mallin alustaksi jatkomuokkauksillemme. 

Tästä lopullinen pohjakuvamuotoilu alkoi. ©Kontio

Pohjakuvaa muokattiin ties kuinka monta kertaa. Taloa jatkettiin, sisäseiniä siirrettiin, vaatehuone poistettiin, työhuone lisättiin ja niin edelleen. Viikkojen (ja kuukausienkin) vääntämisen ja kääntämisen jälkeen pohjapiirros, jolla tilausta lähdettiin tekemään, näytti aikalailla erinäköiseltä:

Tällä pohjakuvalla lähdimme tilaamaan taloamme

Pieniä muutoksia pohjaan tuli vielä tämänkin jälkeen, kun saimme ennakkokuvat eli tarkastussarjat käsiimme. Lopullinen pohjakuva, jolla rakennuslupaa haettiin, on hieman virallisemman näköinen, kuin omat kötöstyksemme:

Tällä kuvalla heltisi rakennuslupa.

Ja viimeiset viilauksethan tehdään sitten rakennusvaiheessa...

Blogin taustaa

Tässä blogissa seurataan Kontio-hirsitalon rakentamista Pohjois-Karjalaan.

Blogi sai alkunsa tavallaan jo keväällä, kun etsimme vastaavia blogeja omaa rakennusprojektia suunnitellessamme. Olisimme halunneet lukea kokemuksia ihan tavallisen hirsitalon rakentamisesta. Tällaisia blogeja ei valitettavasti kuitenkaan tuolloin löytynyt. Vanhojen hirsirakennusten entisöimisestä ja remontoimisesta löytyi useampia blogeja. Myös hulppeiden hirsitalojen ja -huviloiden pystyttämisestä löytyi kuvia ja blogeja. Mutta kun meille oli suunnitteilla ihan tavallinen koti...

Kohtasimme omaa hirsitaloamme suunnitellessa myös ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Monet tuntuivat ajattelevan, että vain rahakkaat ihmiset rakentavat hirrestä eli toisin sanoen hirsitalojen rakentaminen on suhteettoman kallista elementtitaloihin verrattuna. Toinen ennakkokäsitys oli, että hirsitalot olisivat aina isoja. Kuinka vääriä kummatkin ennakkokäsitykset ovatkaan! Tämä blogi toimikoon esimerkkinä siitä, kuinka tavalliset ihmiset rakentavat ihan tavallisen talon – hirrestä.

Keskustelimme keväällä kohtaamistamme ennakkokäsityksistä myös Kontio-myyjän kanssa ja blogiajatus sai enemmänkin tuulta purjeisiin. Tällaisen blogin puuttuminen nähtiin Kontion puoleltakin puutteena. Lupauduimme sitten kaupanteon yhteydessä pitämään blogia rakennusajastamme sillä ajatuksella ja toiveella, että blogistamme olisi iloa ja hyötyä hirsitalon rakentamista suunnitteleville.